Vuorileppälintu
Vuorileppälintu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Siepot Muscicapidae |
Suku: | Leppälinnut Phoenicurus |
Laji: | erythrogastrus |
Kaksiosainen nimi | |
Phoenicurus erythrogastrus | |
Katso myös | |
Vuorileppälintu Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Vuorileppälintu (Phoenicurus erythrogastrus) on Aasiassa ja Kaukasuksella esiintyvä varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 18 cm, siipien kärkiväli 28–30 cm ja paino tavallisimmin noin 24–28 g. Kooltaan vuorileppälintu on huomattavasti leppälintua suurempi. Juhlapukuisen koiraan selkäpuoli, naama ja kurkku ovat mustat, vatsapuoli ruosteenpunainen, päälaki ja niska valkoiset, ja sen siivellä on suuri valkoinen laikku. Naaras, peruspukuinen koiras ja nuori lintu ovat ruskehtavia, vatsapuolelta vaaleampia, ja yläperä sekä pyrstö ovat ruosteenruskeat.
Esiintyminen
Vuorileppälintu elää Etelä-Siperian, Himalajan, Pamirin, Tienšanin ja Kaukasuksen vuorilla lumirajan tuntumassa, Tiibetissä jopa 5,5 kilometrin korkeudessa. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä. Euroopassa arvioidaan elävän 4 200–12 000 yksilöä. Laji on karaistunut paikkalintu, joka talveksi laskeutuu vuoriston alarinteille ja laaksoihin. Pieni populaatio muuttaa talveksi Pohjois-Kiinaan. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji erythrogastrus elää Kaukasuksella ja grandis Aasiassa. Se on satunnaisesti tavattu myös Euroopassa. Suomessa se on tavattu kahdesti vuonna 1993.[2]
Elinympäristö
Vuorileppälintu asuu vuorten rinteiden tasanteilla, jyrkänteillä, kivikkoisissa pensaikoissa, alppiniityillä ja vuoripurojen varsilla.
Lisääntyminen
Vuorileppälinnun pesä on yleensä maassa kivenkolossa tai kallion halkeamassa. Joskus se voi olla rakennuksessa tai linnunpöntössä. Naaras munii yleensä neljä munaa, joita se hautoo 12–16 päivää. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän kahden-kolmen viikon ikäisinä. Emot ruokkivat niitä vielä viikon pesästälähdön jälkeen.
Ravinto
Vuorileppälinnut syövät kesäaikaan hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, syksyllä ja talvella marjoja, hedelmiä ja siemeniä.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
Viitteet
|