Tulilude
Tulilude | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
Alalahko: | Luteet Heteroptera |
Osalahko: | Pentatomomorpha |
Yläheimo: | Pyrrhocoroidea |
Heimo: | Pyrrhocoridae |
Suku: | Pyrrhocoris |
Laji: | apterus |
Kaksiosainen nimi | |
Pyrrhocoris apterus | |
Katso myös | |
Tulilude Commonsissa | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Tulilude (Pyrrhocoris apterus) on lyhytsiipinen ja räikeänvärinen ludelaji. Se on Suomessa harvinainen tulokaslaji.
Koko ja ulkonäkö
Aikuinen tulilude on 9–11 mm pitkä, hivenen pitkänomainen ludelaji. Hyönteinen on väritykseltään räikeän punamusta, ja siipien keskellä on pyöreät mustat täplät. Pää on kokonaan musta.[1] Tieteellisen lajinimen (apterus = siivetön) mukaisesti siivet ovat yleensä lyhyet, eivätkä sovellu lentämiseen. Satunnaisesti tavataan kuitenkin myös pitkäsiipisiä yksilöitä.
Toukat eli nymfit ovat kirkkaanpunaisia. Niiden pää, keskiruumiin keskiosa ja siipiaiheet ovat kuitenkin mustat.
Suomessa tuliludetta muistuttavia, punamustia ludelajeja ovat erittäin yleinen verilude (Corizus hyoscyami) sekä lounaissaariston harvinainen ritarilude (Lygaeus equestris).
Levinneisyys
Tuliludetta tavataan yleisenä koko Euroopassa Skandinavian eteläosiin asti. Suomessa tulilude on kuitenkin varsin tuore ja harvinainen tulokas. Imatralta löydettiin vuonna 2010 tuliludepopulaatio, joka on niin runsas, että laji lienee elänyt alueella jo muutamien vuosien ajan ennen löytymistään. Lisäksi lajista tunnetaan vuosikymmenten takaa Helsingistä yksittäinen, mitä ilmeisimmin maahan ihmisen mukana kulkeutunut yksilö.[2]
Elintavat
Tulilude viihtyy puistossa ja puutarhoissa, missä se elää usein isoissa ryhmissä. Luteet nauttivat ravinnokseen erityisesti lehmusten ja malvojen kasvinesteitä.
Lähteet
|