Sederholm

Cederholmin aatelissuvun vaakuna kirjassa Finlands ridderskaps och adels vapenbok (1888).
Sederholmien hautakappeli Mäntsälän hautausmaalla. Kappeli oli käytössä 1842–1878 ja sinne on haudattu kymmenen suvun jäsentä. Ensimmäinen kappeliin haudattu oli Carl Albrecht Sederholm (1765–1842).[1]

Sederholm on suomalainen suku. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1886 nimellä Cederholm.

Suvun varhaisin tunnettu jäsen oli Tukholman Tre Kronor -linnassa 1600-luvun lopulla halonkantajana työskennellyt Johan Mårteninpoika (k. 1726). Nimeä Sederholm käytti ensi kerran hänen poikansa Erik Sederholm (1679–1751), joka jäätyään Suuressa Pohjan sodassa venäläisten vangiksi toimi useita vuosia tilanhoitajana Liivinmaalla, kunnes asettui Helsinkiin tullimieheksi. Kaikki myöhemmät tunnetut suvun jäsenet ovat hänen kuuluisan poikansa, kauppaneuvos Johan Sederholmin jälkeläisiä. Näistä osa on asettunut myös Ruotsiin ja suku on omistanut siellä Ålbergan kartanon Södermanlandin läänissä vuodesta 1806.[2] Prokuraattori Theodor Sederholm aateloitiin vuonna 1886 nimellä Cederholm ja esiteltiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneella aatelissukuna numero 266. Aatelinen sukuhaara sammui mieslinjalta hänen poikansa kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953. Suvulla ei ole ollut yhteyttä ruotsalaiseen Cederholm-aatelissukuun.[3]

Jäseniä

  • Johan Sederholm (1722–1805) kauppias, laivanvarustaja ja tehtailija, kauppaneuvos
  • Carl Albrecht Sederholm (1765–1842), Mäntsälän Saaren kartanon omistaja, hovioikeuden notaari, maanviljelyn kehittäjä, Johan Sederholmin poika
  • Lars Sederholm (1772–1822) kauppias, laivanvarustaja ja tehtailija, kauppaneuvos, Johan Sederholmin poika
  • Karl Sederholm (1789–1867), pappi ja uskonnonfilosofi, C. A. Sederholmin poika
  • Carl Robert Sederholm (1818–1903), kenraaliluutnantti, sotilasinsinööri ja filosofi, C. A. Sederholmin pojanpoika
  • Ernst Albrecht Joseph Sederholm (1821/1822–1878), kenraalimajuri, Karl Sederholmin poika
  • Theodor Cederholm, vuoteen 1886 Sederholm (1824–1911), prokuraattori, senaattori, Johan Sederholmin pojanpojanpoika
  • Theodor Sederholm (1832–1881), kirjakauppias, kirjankustantaja, toimittaja ja kirjailija, C. A. Sederholmin pojanpoika
  • Jakob Johannes Sederholm (1863–1934), petrologi, Theodor Sederholmin poika
  • Carl August Wilhelm Cederholm (1864–1905), aliluutnantti, virka- ja valtiopäivämies
  • Gustaf Robert Sederholm (1868–1939), ruotsalainen poliitikko ja Södermanlandin läänin maaherra
  • Dmitri Sederholm (1869–1920 jälkeen), kenraalimajuri, Carl Robert Sederholmin poika
  • Arne Cederholm (1870–1931), juristi ja valtiopäivämies, Theodor Cederholmin poika
  • Edvin Sederholm (1873–1951), tilintarkastaja, Theodor Sederholmin poika
  • Boris Sederholm (1884–1933), Venäjän keisarikunnan laivastossa palvellut upseeri, liikemies ja vankileirimuistelmien kirjoittaja
  • Ville Sederholm (1886–1962), toimittaja
  • Ville-Poju Somerkari, ent. Sederholm (1913–1988), kenraaliluutnantti
  • Helena Sederholm (s. 1961), kuvataidekasvatuksen professori
  • Katarina Sederholm Hoff (s. 1968), suomalais-norjalainen kuulantyöntäjä ja painonnostajalähde?
  • Eeva Sederholm (s. 1978), päätoimittaja
  • Voldemar Sederholm, Venäjän armeijan kenraalimajuri

Kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori Alexander Blomqvist (1796–1848) oli Johan Sederholmin pojan, ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin avioton lapsi. Senaattori ja Helsingin asemakaavan suunnittelija Johan Albrecht Ehrenström (1762–1847) oli puolestaan Johan Sederholmin siskonpoika.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Blåfield, Martti & Hyvönen, Heikki & Knapas, Marja Terttu: Gloria In Excelsis Deo – Mäntsälän kirkon historiaa, s. 33. Mäntsälän seurakunta, 1991. ISBN 952-90-3537-3.
  2. ↑ a b Barbro Scheinin: Sederholm (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Cederholm. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
  • Kansallisbiografia