Särmäneula
Särmäneula | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Suomessa: | |
Elinvoimainen [2] | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
Heimo: | Merineulat Syngnathidae |
Suku: | Syngnathus |
Laji: | typhle |
Kaksiosainen nimi | |
Syngnathus typhle | |
Katso myös | |
Särmäneula Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Särmäneula (Syngnathus typhle) kuuluu siloneulan ohella putkisuukalojen lahkoon. Suomessa tämä meri- ja murtovedessä viihtyvä matomainen kala kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Särmäneula on väritykseltään tumman ruskea, joskus punertava. Se pystyy muuttamaan värinsä vajaassa tunnissa ympäristöstään mahdollisimman vähän erottuvaksi. Nimensä mukaisesti sillä on ihon alla jäykkiä pitkittäissuuntaisia luulevyjä, jotka tekevät sen olemuksesta särmikkään. Ravinnokseen särmäneula käyttää hankajalkaisia ja vesikirppuja sekä pieniä nopealiikkeisiä halkoisjalkaisia (Neomysis). Särmäneulat kutevat kesällä, jonka jälkeen koiras hautoo mätimunia vatsapuolellaan olevassa pussissa.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23123-1.
Aiheesta muualla
- Syngnathus typhle (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
|