Riuttakarpeet

Riuttakarpeet
Parmelina carporrhizans
Parmelina carporrhizans
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Riuttakarpeet Parmelina
Hale, 1974
Lajeja
  • Parmelina carporrhizans
  • Parmelina coleae
  • Parmelina crystallorum
  • Parmelina gyrophorica
  • Parmelina homogenes
  • Parmelina kanakia
  • Parmelina pallida
  • Nappikarve (Parmelina pastillifera)
  • Parmelina quercina
  • Riuttakarve (Parmelina tiliacea)
  • Parmelina whinrayi
  • Parmelina yalungana
Katso myös

  Riuttakarpeet Wikispeciesissä
  Riuttakarpeet Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Riuttakarpeet (Parmelina) on karpeiden (Parmeliaceae) heimoon kuuluva jäkäläsuku, jonka lajeista Suomessa kasvavat ainakin nappikarve (P. pastillifera) ja riuttakarve (P. tiliacea).

Tuntomerkit

Riuttakarve (P. tiliacea)

Riuttakarpeet ovat yksisoluisia jäkäliä. Halkaisijaltaan ne ovat noin 10 senttimetrin mittaisia. Ne ovat yleensä lehtimäisiä ja yläpinnaltaan harmaita tai vaaleanharmaita. Alapinnaltaan ne ovat mustia. Riuttakarpeiden juurtumahapsissa ei ole haaroja. Niiden liuskat ovat alle senttimetrin mittaisia ja niiden laidassa on pieniä hammasmaisia pykäliä tai ne ovat säännöttömästi liuskaisia. Jäkälätapit ja jäkälämurut ovat riuttakarpeilla yleisiä. Valehuokosia niillä ei ole. Kotelomaljat ovat niillä harvinaisia, mutta silloin kun niitä on, ovat ne väriltään ruskeita. Riuttakarpeiden kuromapullot ovat sekovarren sisällä.[1]

Elintavat ja elinympäristö

Riuttakarpeiden fotobiontteina toimivat viherlevät. Ne ovat kivijäkäliä tai päällyskasveja.[1]

Lähteet

  1. a b Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander K. & Myllys, L.: Suomen jäkäläopas, s. 226. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1.

Aiheesta muualla

  • Laji.fi: Riuttakarpeet (Parmelina)
Taksonitunnisteet