Riitta Castrén

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Riitta Elina Castrén (s. 10. helmikuuta 1955 Oulu ^lähde?) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.^[1]

Castrén kirjoitti ylioppilaaksi Tornionjokilaaksossa sijaitsevasta Pellon lukiosta 1974 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1981 pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Pro gradu -työnsä hän teki lappilaisesta kirjailijasta Timo K. Mukasta. Castrénin lehtiura alkoi kristillisestä Sana-lehdestä ja jatkui Suomen lähetyskongressi 77 -tiedotussihteerinä. Opiskelujensa päätyttyä hän siirtyi aikakauslehtityöhön, ensin Yhtyneisiin Kuvalehtiin ja sieltä A-lehtiin, jossa hän työskenteli pitkään toimittajana ja toimituspäällikkönä. Pääosan urastaan hän teki Eeva-lehdessä, kunnes siirtyi vapaaksi toimittajaksi. Riitta Castrénin intohimona ovat syvälliset henkilöhaastattelut, joissa hän kokee voivansa parhaiten hyödyntää intuition lahjaansa.

Vuonna 2017 ilmestyi Castrénin kirjoittama omakohtainen teos Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (Gummerus), jossa hän valottaa elämyksellisyyttä, addiktioita ja ihmisen ikuista pyrkimystä harmoniaan. Erityisen painavasti hän käsitteli työelämän ja alkoholikulttuurin suhdetta. Syksyllä 2022 ilmestyneen kirjan Enemmän elossa – Tarinoita uuden löytämisestä (Kirjapaja) Castrén on kirjoittanut yhdessä toimittaja Sinikka Klemettilän kanssa. Kirjassa haastateltavat kertovat elämänmuutoksestaan. Kirjan aihealueina ovat ajankohtaiset teemat, kuten ilmastoahdistus, yhteisöllisyys, hengellisyyden uudistuminen sekä identiteetti- ja arvokysymykset.

• Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (2017, Gummerus)^[2]
• Enemmän elossa – Tarinoita uuden löytämisestä (2022, Kirjapaja)^[3]