Nurmijärven seurakunta
Nurmijärven seurakunta | |
---|---|
tunnus | sijainti |
Nurmijärven kirkko | |
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
Pääkirkko | Nurmijärven kirkko |
Perustettu | 1605 |
Jäsenmäärä | 28 899[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 66,7 % |
Kirkollisvero | 1,45 % |
Kirkkoherra | Ari Tuhkanen |
Nurmijärven seurakunta | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Nurmijärven seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Nurmijärven kunnan keskisellä Uudellamaalla. Seurakunta on Suomen suurin maalaisseurakunta.
Seurakunnalla on noin 31 430[2] jäsentä (vajaat 75 % kunnan väestöstä) ja 120 työntekijää. Kirkkoherrana toimii Ari Tuhkanen[3].
Toiminta
Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Nurmijärven kirkossa, Klaukkalan kirkossa ja Rajamäen kirkossa. Lisäksi seurakunnalla on seurakuntakeskus, nuorisotalo ja Iso Pappila Nurmijärven Kirkonkylässä ja uusi Kirkonnurkka-tila Rajamäellä. Myös Klaukkalan kirkon yhteydessä on seurakunnan muita toimitiloja. Lapsi- ja perhetyön ryhmiä kokoontuu lisäksi erilaisissa vuokratiloissa ympäri kuntaa.
Nurmijärven seurakunnalla on kaksi hautausmaata, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Molemmista löytyy myös siunauskappeli. Klaukkalan kirkon alakerrassa on uurnaholvi. Lisäksi seurakunta omistaa leiri- ja kurssikeskus Sääksin Hyvinkään Kiljavalla, noin viisi kilometriä Rajamäen keskustasta Sääksjärven rannalla.
Historia
Nurmijärven seurakunta perustettiin Helsingin pitäjän seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana vuonna 1558, mutta siihen liitettiin myös osia Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1605.[4]
Nurmijärven seurakunta on kertonut luopuvansa kristillisestä kasvatuksesta iltapäivätoiminnassaan vuonna 2024. Päätöksen myötä iltapäiväkerhoissa ei lauleta hengellisiä lauluja, rukoilla eikä seurata kirkkovuotta.[5]
Papisto
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Nurmijärven seurakunnan kirkkoherroina:[6]
- 1605–1648: Josephus Canuti
- 1649–1668: Canutus Sigfridi Laevanus
- 1669–1670: Thomas M. Gestrinius
- 1676–1710: Samuel Erici Mechelaenius
- 1724–1743: Thomas Kelsinius
- 1745–1755: Simon Majorin
- 1759–1778: Hans Henrik Barck
- 1781–1784: Adolf Erik Hedén
- 1786–1821: Johan Fabritius
- 1824–1841: Karl Isak Vallenius
- 1843–1846: Aron Gustaf Borg
- 1848–1891: Axel Fredrik Granfelt
- 1892–1913: Karl Alfred Sadenius
- 1916–1927: Henrik Johan Pastinen
- 1928–1964: Kosti Kankainen
- 1964–1974: Åke Launiala
- 1975–1992: Tuomo Koivuranta
- 1992–2010: Jukka Iso-Herttua
- 2010→ Ari Tuhkanen
Katso myös
Lähteet
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Nurmijärvi seurakunna jäsentilasto - vuosiyhteenveto 2017 - Kirkon tilastopalvelu kirkontilastot.fi. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Kirkkoherra Ari Tuhkaselle rovastin arvonimi - Nurmijärven seurakunta Nurmijärven seurakunta. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Nurmijärvi”, Historian suursanakirja, s. 361. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
- ↑ Savela, Sari: Nurmijärven seurakunta linjaa: Vuoden 2024 alusta seurakunnan iltapäivätoiminnassa ei enää kristillistä kasvatusta Seurakuntalainen.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Pappisluettelo: Nurmijärven seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.
Aiheesta muualla
- http://www.nurmijarvenseurakunta.fi
|
|