Niinikoski

Niinikoski on Orimattilan kylä itäisessä Päijät-Hämeessä, Artjärven rajalla. Matkaa kylästä Orimattilan keskustaan on 10 km, Helsinkiin 106 km, Lahteen 31 km ja Kouvolaan 55 km.^[1] Niinikoskesta on käytetty myös nimeä Raikkola.^[2] Niinikoskelle johtaa lännestä Orimattilan Pakaalta Raikkolantie.

Kirjallisia viitteitä Niinikoskesta löytyy vuodesta 1538. Kylän halki virtaava Haltiajoki jakoi kylän yläkylään ja alikylään. Pohjoiseen ylikylään ensimmäiset asukkaat tiettävästi muuttivat Hollolasta, ja he kutsuivat ylikylää nimellä Raikkola. Alikylän asukkaat taas olisivat olleet peräisin Asikkalasta ja käyttivät kylästä nimeä Niinikoski. Kylän nimenä on vaihdellut Niinikoski ja Raikkola.

Niinikoski on ollut aina yksi Orimattilan suurista kylistä. Toisin kuin naapurikylässä Heinämaalla, on Niinikoskelle ollut hyvät tieyhteydet. Tie Savonlinnasta Helsinkiin on ilmeisesti kulkenut 1600-luvulla Niinikosken kautta ja kylästä on ollut yhteydet naapurikyliin Villikkalaan ja Kuivannolle, Orimattilan keskustaan sekä Pakaan kautta Myrskylään.^[2]

Niinikosken kansakoulu perustettiin 1883,^[3] ja se lakkautettiin 2006.^[4]

Erilainen seura- ja yhdistystoiminta on ollut vilkasta kylällä. Urheiluseura Sopu perustettiin vuonna 1899. Kylässä oli pitäjän ensimmäinen kenttä, jolla on tiilimurskalla päällystetyt juoksuradat. Seuralla oli toimintaa pesäpallossa, hiihdossa, yleisurheilussa sekä voimistelussa.

Niinikoskella on ollut myös vahva 1903 perustetun nykyisen Orimattilan Jymyn paikallisosasto, mitä urheiluseuralla oli ennen 1960-luvun jaostoittamistaan.

Nykyään Niinikosken urheilukentällä voi pelata jalkapalloa, talvella jääkiekkoa ja luistella.

Maanviljelyksen ja käsityöammattien lisäksi on kylässä harjoitettu monenlaisia toimia. Kylässä on ollut sähkölaitos, puunaulatehdas, jauhomylly, kotitarve- ja höyrysaha, meijeritoimintaa ja luujauhotehdas. Kauppoja oli parhaimmillaan neljä, nykyään ei enää yhtään.^[2] Niinikosken eri alojen yrittäjien joukkoon mahtuu mm. useita kaivinkoneurakoitsijoita sekä leipomo-, maatilamatkailu- ja luomuviljely-yrittäjät sekä ompelijat.^[1]

Niinikosken ensimmäinen kansakoulu valmistui vuonna 1884. Rakennus tunnetaan nimellä Savikukko, sillä sen eristyksessä on käytetty savea ja kanervaa. Savikukon viereen valmistui toinen koulurakennus vuonna 1903.

Niinikosken peruskoulu lakkautettiin vuonna 2006. Tämän jälkeen Niinikosken osakaskunta vuokrasi uutta koulurakennusta, kunnes se myytiin yksityiskäyttöön syksyllä 2011. Savikukossa pidetään kyläkahvilaa ja kylätoimistoa.

Niinikosken kyläyhdistys ry:llä on vuokrattava seurantalo Kerhola Marjumäentie 36:ssa. Se on rakennettu 1923 Uudenmaan läänin maanviljelysseuran rakennusneuvoja Siikosen suunnitelman mukaan. Kylätalo on peruskorjattu vuosina 2009–2018. Vuonna 2002 Niinikoski sai Päijät-Hämeen vuoden kylä -kunniamaininnan.^[1][5][6]

Kerholassa on sali ja teatterinäyttämö, pääasiassa Metoksen laitteilla varustettu suurkeittiö, sen toisella puolella ruoka- ja kokoussali. Piha-alueella on hirsikota Tapio Metsänkuningas, WC, tupakkapaikka linja-autopysäkin katoksin ja frisbeegolfin ensimmäiset radat.

Kerholassa on rakennusteknisesti kaksi osaa: 1923 rakennettu nykyiselle paikalleen siirretty hirsinen osa ja myöhemmät nykyiselle paikalle rakennetut laajennusosat.

Niinikoskella on Kairessuo-Mieliäissuon luontopolku, minkä pituus on 3,2 kilometriä. Polku toteutettiin 2007 pääasiassa Natura 2000 -luonnonsuojelualueelle, mutta se sijoittuu osaksi itä- ja pohjoisreunoiltaan myös muualle yksityisten maanomistajien maille.^[7] Luontopolun toteuttamiseen osallistuivat useat yhteisöt, yritykset ja yhdistykset. Mieliäissuon Natura 2000 -luonnonsuojelualueen tunnus on FI0100073 Mieliäissuo, ja sen sijainti on virallisessa luettelossa: E 25°52', N 60°48'. Mieliäissuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.^[8]

Kyläyhdistys järjestää syyskuisin luonnonsuojelualueella kävelytapahtuman.

Urho Kekkonen perusti vuonna 1970 Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön.^[9] Urho Kekkosen arkisto sijoitettiin Niinikoskelle, entisille Seppälän Hovilan tilan maille.^[2] Arkistoon Kekkonen luovutti kirjallista aineistoa historian tutkimuksen edistämiseksi.^[9] Kekkosen vaikutuksesta kylään on sijoittunut myös museoviraston suuri varasto, jolle Kekkonen lahjoitti tontin.^[2]

2020 museoviraston keskusvarasto myytiin kiinteistösijoittajalle. Virasto siirtää arkistonsa Vantaalle.

Huovilan maatilan päärakennus ja navetta jäävät Urho Kekkosen säätiölle.

Kyläyhdistys järjestää elokuisin UKK-kävelyn 3,3 km:n, 5 km:n ja 10 km:n matkoin. 28. elokuuta 2021 järjestettiin Kerhola-seurantalolta järjestyksessään 22. UKK-kävely, minkä lyhyin reitti käsitti matkan Huovilan tilalle ja takaisin.

Niinikoskella sijaitsee vuonna 1974 aloittanut Tapolan Kyläyhteisö, jonka toiminta perustuu Rudolf Steinerin antroposofisiin oppeihin. Yhteisö antaa kodin ja hoitoa kehitysvammaisille kodinomaisessa taloyhteisössä. Yhteisö hoitaa biodynaamista maatilaa ja sillä on lisäksi kutomo, juustola ja yrittipaja.^[10]

• Savirakentaminen

• Päijät-Hämeen kylät: Niinikosken verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Urho Kekkosen Arkisto
• Tapolan Kyläyhteisö (Arkistoitu – Internet Archive)