Niemisvesi-Pemu
| Niemisvesi-Pemu | |
|---|---|
 Raatikkasaaren hiekkarantaa kesäkuussa 2023. Oikealla Niemisvesi, vasemmalla puiden takana Pemu. | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | 62°35′46″N, 24°19′06″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Niemisjoen valuma-alue (35.47) |
| Järveen tulevat joet | Kortteisenjoki [1] |
| Laskujoki | Niemisjoki [1] |
| Järvinumero | 35.472.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 168,3 m [1] |
| Pituus | 6,5 km [1] |
| Leveys | 6 km [1] |
| Rantaviiva | 42,992 km [2] |
| Pinta-ala | 14,6178 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0527631 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,61 m [2] |
| Suurin syvyys | 29 m [2] |
| Valuma-alue | 274 km² [3] |
| Saaria | 5 [1] |
 Niemisvesi-Pemu | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Niemisvesi-Pemu on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä sijaitseva järvi. Se muodostuu kahdesta erillisestä järvialtaasta, Niemisvedestä ja Pemusta.[2][1]
Maantietoa
Niemisveden ja Pemun välissä sijaitsee Raatikkasaari. Saaren eteläosassa on kannas ja pohjoisosassa kapea ja matala salmi. Koko järven pinta-ala on 1 500 hehtaaria eli 15 km². Se on 6,5 kilometriä pitkä ja 6,0 kilometriä leveä. Pemun järviallas on 3,9 kilometriä pitkä ja 2,5 kilometriä leveä ja Niemisveden allas on 6,0 kilometriä pitkä ja 4,1 kilometriä leveä.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 53 miljoonaa m³ eli 0,053 km³. Järven keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys on 29 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pemun keskellä. Syvimmän kohdan ympärillä on Pemunsaaren länsipuolelta alkava ja eteläisen Pitkälahden suulle ulottuva yli 10-metrinen syvänne. Myös Niemisvedessä on Raatikkasaaren länsipuolella yli 10-metrinen pitkä syvänne, joka on paikoin jopa 15 metriä syvä. Anturaniemen päässä sijaitsee toinen pienempi 14 metrin syvänne.[2][1]
Järvessä on viisi saarta. Suurin on Raatikkasaari, joka on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Raatikkasaari on todellisuudessa niemi, sillä sitä yhdistää Kannaksenniemeen alle 10-metrinen kannas. Muut nimetyt saaret ovat Pemunsaari, Seikansaari ja Lokinkivi.[1]
Järven rantaviivan pituus on 43 kilometriä. Rannat ovat loivaa metsämaastoa, jotka ovat paikoin soistuneita ja jota täplittää pienet peltotilkut. Järven länsirannoilla sijaitsevat Reijon kylä ja Hokkaskylä. Niiden kautta kulkee valtatieltä 18 kääntyvä yhdystie 7091 ja järven itäpuolta kiertää samalta valtatieltä kääntyvä yhdystie 17253. Järven pohjoispuolta kulkee noin 1,5 kilometrin etäisyydeltä yhdysteitä yhdistävä kylätie.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueella (35.4) Niemisjoen valuma-alueeseen (35.47), johon Niemisveden alue (35.472) kuuluu.[3]
Niemisveden alue saa pääosan vedestänsä Kortteisenjoesta, joka on Kortteisen (107 ha) ja Kivijärven (425 ha) Pemuun laskeva laskujoki, ja Niemisveden altaan lähialueesta. Niemisvedestä lähtee Niemisjoki, joka laskee Moksunjärveen.[3]
Niemisveden alueella on 16 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Renkainen (67 ha), Saarinen (61 ha), Pyhikki (37 ha), Haapolampi (16 ha), Likolampi (15 ha) ja Iso-Nuoramo (13 ha).[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k Niemisvesi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2017.
- ↑ a b c d Niemisvesi - Pemu (35.472.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2017.
- ↑ Niemisvesi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Niemisvesi-Pemu Wikimedia Commonsissa
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Alainen-Tuhkio • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Hiironen • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Ohralampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Rautolampi • Rautionlampi • Korteslampi • Iso Säynäslammi • Sirkuslampi • Suolampi • Kapealampi • Niittylampi • Kylkiäinen • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Housulammi • Kaakkolampi • Kalliolampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Pieni Palolampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Haukilampi • Hanhilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Suolilampi • Huippalampi • Jutulampi • Peuralampi • Lepikkolampi • Kaakkolampi • Pöntislampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Iso Helvelampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Luodeslampi • Rumpulampi • Torakkalampi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Rasinlampi • Rajalampi • Iso Haapalampi • Pylkäslampi • Heinälampi • Niinilampi • Pihtisulku • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi • Suolikot • Pieni-Särkijärvi • Pykälikönlampi • Kilpilampi • Housulammi • Kaakkolampi
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat Suomen vesistöt ja Kokemäenjoen vesistön osa-alueet: | Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Kymijoen vesistö (14) • Kyrönjoen vesistö (42) • Lapuanjoen vesistö (44) • Ähtävänjoen vesistö (47) | ||||||||||||||||||
| Tarjanneveden alue (35.41) | noin 170 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Toisveden alue (35.42) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ähtärinjärven alue (35.43) | noin 280 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vaskuunjärven valuma-alue (35.44) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vermasjärven valuma-alue (35.45) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kolunjoen valuma-alue (35.46) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Niemisjoen valuma-alue (35.47) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) | noin 150 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vehkajärven valuma-alue (35.49) | noin 40 kohdetta
|
