Luther-kirkko (Helsinki)

Luther-kirkko
Sijainti Fredrikinkatu 42, Helsinki
Koordinaatit 60°10′02.5″N, 24°55′57.2″E
Seurakunta Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Suunnittelija K. A. Wrede
Hilding Ekelund
Maria Ailio
Materiaali tiili
Istumapaikkoja yli 600
Tyylisuunta funktionalismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo
Osa artikkelisarjaa
Evankelinen
herätysliike
Liikkeen perustaja, maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen
Henkilöitä
1800-luku

1900-luku

  • Reijo Arkkila
  • Lennart Byman
  • A. J. Bäck
  • Håkan Bäck
  • J. J. Bäck
  • Lauri Koskenniemi
  • Frans Lehto
  • Emerik Lyytinen
  • Esa Paavo-Kallio
  • Arvo Valte Palmroth
  • K. V. Tamminen
  • Lauri Takala
  • Toivo Rapeli

2000-luku

Kirkot
Opistot
Media
  • Gladiolus
  • Sanansaattaja
  • Sändebundet
  • Nuotta
Lisää aiheesta
  • n
  • k
  • m

Luther-kirkko Helsingissä on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) käyttöön rakennettu kirkko Fredrikinkatu 42:ssa. SLEY vuokraa kiinteistöä sen nykyiseltä omistajalta, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta. Tila tuli toukokuussa 2016 takaisin kirkkokäyttöön oltuaan parikymmentä vuotta yökerho- ja ravintolatilana.[1][2]

Nykyisin kirkko on aktiivisessa käytössä, ja siellä järjestetään englannin- ja suomenkielisten messujen lisäksi toimintaa eri ikä- ja kohderyhmille sekä konsertteja. Kirkko on erityisesti nuorten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden suosiossa.[3] SLEY:n keskustoimisto muutti Luther-kirkon tiloihin toukokuussa 2019 Malminkatu 12:n viidennestä kerroksesta.

Historia

Alkujaan viereisellä tontilla Malminkadun puolella osoitteessa Malminkatu 12 on ollut Theodor Höijerin suunnittelema SLEY:n rukoushuone[1], joka valmistui vuonna 1878. Seurakunnan laajentuessa sen viereen Fredrikinkadun puolelle rakennettiin 1894 uusi rukoushuone, jonka suunnitteli Karl August Wrede goottilaistyyliin[1], ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Muutostöitä tehtiin Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan vuonna 1931, jolloin rakennus sai nykyisen funktionalistisen julkisivun, ja se vihittiin kirkoksi.[1] Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui pahoin, mutta se kunnostettiin entiseen asuunsa.[4]

Kirkkosali kunnostettiin Hilding Ekelundin 1930-luvun suunnitelman henkeen ja otettiin jälleen kirkolliseen käyttöön toukokuussa 2016. Korjaustyön suunnitteli arkkitehti Maria Ailio.

Kirkko jäi myöhemmin vähälle käytölle, ja SLEY myi sen 1989 vakuutusyhtiö Sampolle ja rakennusyhtiö Polarille, minkä jälkeen siihen tuli yökerho. Kirkko odotti ennen uutta käyttöä SLEY:n suunnittelemaa purkupäätöstä, ja sen valtasi vuonna 1986 nuorisojoukko.[1] Sen jälkeen rakennus suojeltiin[5], ja se vuokrattiin Sibelius-Akatemialle[6].

Paikan ensimmäinen ravintola oli Cafe Barock 1990-luvulla[1], myöhemmin siinä oli useita erilaisia eri-ikäisille suunnattuja ravintoloita. Maaliskuussa 2014 tiloihin avattiin hiphop-yökerho Saint, jota ennen paikalla ovat olleet esimerkiksi DOM Helsinki ja metallimusiikkiin keskittynyt Dante's Highlight.[7]

Kirkon peruskorjauksen alkaessa 2014 irtaimistosta ei ollut mitään jäljellä, ja tilaa olivat tuhonneet kukin ravintola vuorollaan, joten kaikki uudet elementit, kuten kastemalja ja rippituoli, ovat nykyaikaisia. Muuten on peruskorjauksessa pyritty tavoittelemaan 1930-luvun henkeä. Alttarikaidetta ei ole, koska tilaa pitää voida muunnella. Sen sijaan lattiassa alttarin edessä on kaidetta edustava lattiaan upotettu teksti messinkikirjaimin: "Jeesuksen Kristuksen ruumis, teidän puolestanne annettu ja vuodatettu." Risti on ripustettu alttarin kattoon.[5][8]

SLEY Malminkatu 12 nykyisessä asussaan.

Malminkatu 12

Vuonna 1878 Malminkadun puolelle valmistuneen pienen punatiilisen rukoushuoneen oli suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Vuonna 1908 rakennuksessa tehtiin muutostöitä, ja kaksikerroksiseen rakennukseen lisättiin kolme kerrosta. Jugend-tyyliset suunnitelmat teki arkkitehti Albert Nyberg. Vuonna 1931 lisättiin vielä yksi kerros. Höijerin alkuperäisestä rukoushuonesuunnitelmasta ei enää ole jälkiä näkyvissä, vaan molempien rakennusten julkisivussa on Hilding Ekelundin luoma ilme.[9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Helsingin uutiset: Fredan menomesta palautetaan kirkoksi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.1.2015.
  2. ↑ Luther-kirkko avasi jälleen ovensa, (Arkistoitu – Internet Archive) Sley.fi
  3. ↑ Helsingin Luther-kirkkoHelsingin Luther-kirkko Helsingin Luther-kirkko. Viitattu 25.11.2019.
  4. ↑ Yle: Yökerho palautuu kirkoksi Helsingissä Viitattu 29.1.2015.
  5. ↑ a b Luther-kirkko Arkkitehtitoimisto Maria Alion kotisivu. Arkistoitu 18.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
  6. ↑ Luther kirkon vaiheita: Nuoret valtasivat rakennuksen, Sley, viitattu 19.6.2016 (arkistoitu linkki)
  7. ↑ Helsingin uutiset: Vanhaan kirkkosaliin avataan hiphop-yökerho (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.1.2015.
  8. ↑ Elina Takala: Maria Ailio, Odotan, että kirkon risti on paikoillaan. Sanansaattaja, 1/2016, s. 34–36. SLEY.
  9. ↑ Luther-kirkon vaiheita, Uutiset, Sley, viitattu 19.6.2016 (arkistoitu linkki)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luther-kirkko (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
  • Luther-kirkon vaiheita, (Arkistoitu – Internet Archive) SLEY
  • Luther-kirkon peruskorjaus arkkitehti Maria Ailion toimiston sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Luther-kirkko ennen vuonna 1931 tehtyjä muutoksia, Helsingin kirkot, Suomen Kuvalehti, 28.03.1931, nro 13-14, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


  • n
  • k
  • m
Helsingin kirkot ja kappelit
Kirkot
Kappelit