Kivikesku
Kivikesku | |
---|---|
Kivikesku on kivinen ja sen keskellä on suuri siirtolohkare. | |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Nokia |
Koordinaatit | 61°32′05″N, 23°30′32″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
Laskujoki | metsäoja [1] |
Järvinumero | 35.517.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 164,4 m [1] |
Rantaviiva | 1,989 km [2] |
Pinta-ala | 0,09971 km² [2] |
Tilavuus | 0.000096 km³ [3] |
Suurin syvyys | 3,2 m [3] |
Valuma-alue | 0,6 km² [3] |
Kivikesku | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Kivikesku [2][1] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Matalusjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantieto
Järven pituus on 850 metriä, leveys 200 metriä ja sen pinta-ala on 10,0 hehtaaria. Järven kaakkoisrannat ovat metsämaata, mutta muualla rannat ovat soistuneita. Siihen laskee ympäröiviltä soilta suo-ojia ja järven luusua sijaitsee sen kaakkoiskulmassa. Laskuoja on kaivettu suo-oja ja se virtaa pohjoiseen yhtyen Jordaninojaan. Se jatkaa kulkuaan Pertunkorvenojana yhtyen Matalusjokeen Pinsiössä. Vesi viipyy järvessä keskimäärin 234 vuorokautta.[1][3]
Järvelle pääsee parhaiten Hopeatieltä, josta järvelle vievä metsätie kääntyy lähellä Ylöjärven rajaa. Järveä kiertää polku, jonka varrella on kaksi nuotiopaikkaa. Lähellä luusuaa sijaitsee vapaa-ajan asumus.[1]
Veden laatu
Kivikeskun vedenlaatua on tutkittu kesällä vuosina 1983, 1995 ja 1998 sekä talvella vuosina 1995, 1997, 1998 ja 1999. Järven vesi on nykyään ruskeaa humusvettä vaikka vielä 1980-luvulla se oli kirkasta ja lähes väritöntä. 1980-luvulla veden laatu ja järven tila oli aavistuksen parempi kuin 1990-luvulla. Veden happamuustaso on laskenut, puskurikyky happamoitumista vastaan on alentunut ja ravinnetasot ovat nousseet. 1990-luvulla havaittiin myös, että järven happitalous oli häiriintynyt. Talvisin happi loppui järven pohjan vesikerroksissa ja laski selvästi myös pintavesissä. Tämä ei johdu pohjan sedimentin tilasta, vaan järven ravinnesisäinen kuormitus on pientä. Kesäisin happiongelmaa ei esiinny, koska vesi ei kerrostu lämpötilan mukaan. Kivikesku soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Natura 2000
Järven rannat ja niiden ympäristö muodostavat luonnonsuojelualueen, joka on liitetty Natura 2000 ohjelmaan Kaakkurinjärvien nimisenä (tunnus: FI0333004). Suojelualue muodostuu useasta erillisestä alueesta, jossa Kivikeskun alueessa on neljä muutakin järveä tai lampea. Ne ovat Pikku Kivikesku ja Saapaslammi sekä kaksi pienempää lamparetta.[1][4][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Kivikesku, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Kivikesku, 5.1.2015
- ↑ Ympäristö.fi: Kaakkurijärvet (FI0333004), päivitetty 16.8.2013
- ↑ Natura.eu: Kaakkurinjärvet
Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko