Kelasköynnökset

Kelasköynnökset
Celastrus striangulariksen avautuneita kotahedelmiä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Celastrales
Heimo:	Kelasköynnöskasvit Celastraceae
Suku:	Kelasköynnökset Celastrus L.
Katso myös
Kelasköynnökset Wikispeciesissä Kelasköynnökset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kelasköynnökset (Celastrus) on kelasköynnöskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajit ovat kiipeileviä pensaita. Suvun luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä. Eräitä sukuun kuuluvia lajeja käytetään koristekasveina.

Ulkonäkö ja koko

Kelasköynnökset ovat tavallisesti kesävihantia, harvoin ikivihreitä, kiipeäviä, usein kiertyviä pensaita, joilla on pyöreät tai kulmikkaat oksat. Oksissa on lukuisia pitkähköjä tai pyöreitä, vaaleita korkkiraitoja. Ydin voi olla onteloista. 2–4 millimetrin pituiset silmut ovat soikeita tai pitkähköjä; niillä on lukuisia teräväkärkisiä silmusuomuja. Lehdet ovat vuorottaisia. Korvakkeet ovat pieniä, lineaalisia ja putoavat aikaisin pois. Ehytlaitainen, sahalaitainen tai lovellinen lehtilapa on tavallisesti karvainen tai kalju, munanmuotoinen. Useimpien kelasköynnösten lehdet muuttuvat ruskassa keltaisiksi.

Kelasköynnösten sympodiaalinen, tyrsimäinen tai yksikukkainen kukinto kasvaa lehtihankaan tai oksankärkeen. Viisiteräiset, vihertävän- tai kellertävänvalkoiset kukat ovat tavallisesti yksi-, harvoin kaksineuvoisia; joskus kasvi on kaksikotinen. Kiekko on kalvomainen tai mehevä, renkaan- tai kulhonmuotoinen, kokonaan tai osittain viisilohkoinen. Heteet ovat lyhyitä, ponnet avautuvat kohti kukan keskustaa. Sikiäin on kehänpäällinen, kolmiosainen ja sisältää yhden tai kaksi pystyä siemenaihetta. Hedelmä on 8–10 millimetrin paksuinen, suunnilleen pallomainen (joskus pitkähkö), nahkamainen kota, joka avautuu pitkittäissuunnassa kolmeen lohkoon ja sisältää 1–6 siementä. Siemenet ovat elliptisiä, runsasproteiinisia ja ovat lähes kokonaan mehevän, punaisen-oranssinpunaisen siemenvaipan peittämiä.

Kelasköynnösten kromosomiluku on 2n = 46.

Levinneisyys

Sukuun kuuluvien noin 30 lajin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä, missä niitä esiintyy kosteissa metsissä ja kuivissa tiheiköissä trooppisella ja lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.

Luokittelu

Kelasköynnösten (Celastrus) suku kuuluu kelasköynnöskasvien heimoon ja Celastroideae-alaheimoon. Suvun kuvasi ensimmäisenä Carl von Linné teoksessaan Species Plantarum vuodelta 1753. Hänen valitsemansa tieteellinen sukunimi Celastrus on peräisin erästä ikivihreää puuta tarkoittavasta muinaiskreikan sanasta kelastra; aiemmin nimeä oli käytetty useista ikivihreistä kasvilajeista.

Suku jakautuu kahteen alasukuun:

Celastrus subg. Celastrus
Celastrus subg. Racemocelastrus. Ding Hou

Lajit

Kelasköynnösten suku sisältää noin 30 lajia:

Celastrus aculeatus Merr.: Kotoisin Kiinasta.
Celastrus angulatus Maxim.: Kasvaa Kiinassa 1000–2500 metrin korkeudella merenpinnasta.
Celastrus caseariifolius Lundell
Celastrus cuneatus (Rehder & E.H.Wilson) C.Y.Cheng & T.C.Kao: Kotoisin Hubeista ja Sichuanista.
Kynsikelasköynnös (Celastrus flagellaris Rupr.): Kotoisin Venäjän Kaukoidästä, Kiinasta, Japanista ja Koreasta.
Celastrus franchetianus Loes.: Kotoisin Yunnanista.
Celastrus gemmatus Loes.: Kotoisin Kiinasta ja Taiwanilta.
Celastrus glaucophyllus Rehder & E.H.Wilson: Kotoisin Kiinasta.
Celastrus hindsii Benth.: Kotoisin Aasiasta, erityisesti Japanista ja Pohjois-Mariaaneilta.
Celastrus hirsutus Comber: Kotoisin Sichuanista ja Yunnanista.
Celastrus hookeri Prain: Kotoisin Intiasta, Nepalista, Bhutanista, Pakistanista, Myanmarista ja Kiinasta; kasvaa 2500–3500 metrin korkeudella merenpinnasta.
Celastrus hypoleucoides P.L.Chiu: Kotoisin Kiinasta.
Celastrus hypoleucus (Oliv.) Warb. ex Loes.: Kotoisin Kiinasta.
Celastrus kusanoi Hayata: Kotoisin Hainanilta ja Taiwanilta.
Celastrus lenticellatus Lundell
Celastrus liebmannii Standl.
Celastrus madagascariensis Loes.
Celastrus membranifolius Prain
Celastrus microcarpus D.Don
Celastrus monospermoides Loes.: Kotoisin Yunnanista ja Uudesta-Guineasta.
Celastrus monospermus Roxb.: Kotoisin Intiasta, Pakistanista, Bangladeshistä, Myanmarista ja Kiinasta.
Celastrus novoguineensis Merr. & L.M.Perry

Japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus Thunb.): Kotoisin Kiinasta, Japanista ja Koreasta.
Celastrus pachyrachis Lundell
Celastrus panamensis Lundell
Celastrus paniculatus Willd.: Kotoisin Aasiasta, Malesiasta, Australiasta, Filippiineiltä ja Uudesta-Kaledoniasta.
Celastrus pringlei Rose
Celastrus punctatus Thunb.: Kotoisin Kiinasta, Japanista ja Taiwanilta.
Celastrus richii A.Gray
Celastrus rosthornianus Loes.: Kotoisin Kiinasta.

Amerikankelasköynnös (Celastrus scandens L.): Kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Celastrus strigillosus Nakai
Celastrus stylosus Wall.: Kotoisin Kiinasta ja trooppisesta Aasiasta.
Celastrus subspicatus Hook.
Celastrus vaniotii (H.Lév.) Rehder; Kotoisin Kiinasta.
Celastrus virens (F.T.Wang & Tang) C.Y.Cheng & T.C.Kao: Kotoisin Etelä-Yunnanista.
Celastrus vulcanicola Donn.Sm.
Celastrus xizangensis Y.R.Li

Käyttö

Muutamia kelasköynnöslajeja viljellään koristekasveina, ja niitä käytetään seinien, kaiteiden ja pergoloiden koristeena. Hedelmät säilyvät kasvissa pitkälle talveen.