Kaivokatu (Helsinki)
Kaivokatu (ruots. Brunnsgatan) on lyhyt itä–länsi-suuntainen katu Helsingin ydinkeskustassa Kluuvin kaupunginosassa. Se päättyy lännessä Mannerheimintiehen ja idässä Mikonkatuun, jonka jälkeen se jatkuu Kaisaniemenkatuna. Kadun varrella sijaitsevat Helsingin päärautatieasema ja Rautatientori sekä useita muita huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo ja Makkaratalo.
Kaivokadun nimi johtuu Globrunnet-nimisestä kaivosta, joka 1800-luvulla sijaitsi tämän kadun ja silloisen Hakasalmenkadun, nykyisen Keskuskadun risteyksessä.[1]
Kaivokatu on yksi Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, sillä se yhdistää toisiinsa kaksi kantakaupungin sisääntuloväylää, Kaisaniemenkadun (joka on Hämeentien ja Siltasaarenkadun jatke) ja Mannerheimintien. Katua pitkin liikennöivät useat linja-autolinjat sekä raitiolinjat 2, (Messukeskuksen suuntaan) 3, 5, 6, 7 ja 9/N/B. Asematunneli johtaa Kaivokadun ali rautatieasemalta Makkaratalon maanalaiseen kerrokseen, ja siihen liittyy myös Rautatientorin metroasema.
Helsingin kaupunki on suunnitellut Kaivokadusta joukkoliikennekatua. Keskustan poikittainen autoliikenne voisi keskittyä tuolloin Etelä- ja Pohjoisesplanadille.[3] Syyskuussa 2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti yksityisautoilun lopettamisesta Kaivokadulla osana ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja periaatteita.[4]
Lähteet
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 105. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 48, 53) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Palkoaho, Milla: Helsinki ehdottaa uutta joukkoliikennekatua ydinkeskustaan Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ Sinkko-Westerholm, Pipsa: Kaupunki päätti: Kaivokatu suljetaan yksityisautoilta Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 25.9.2023.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaivokatu Wikimedia Commonsissa