Jämsän maauimala
Jämsän maauimala | |
---|---|
Maauimala syksyllä 2022 | |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jämsä |
Koordinaatit | 61°51′52″N, 25°12′03″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Jämsänjoen alue (14.51) |
Laskuoja | oja Jämsänjokeen |
Järvinumero | 14.511.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | yli 80 m [1] |
Pituus | 125 m [1] |
Leveys | 115 m [1] |
Rantaviiva | 0,394 km [2] |
Pinta-ala | 1,072 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
Jämsän maauimala | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Maauimala on runsaan hehtaarin laajuinen tekojärvi Jämsän keskustaajaman Seppolan kaupunginosassa. Se sijaitsee Hiidenmäen alla välittömästi keskustan itäpuolella. Maauimala otettiin käyttöön vuonna 1981. Maauimala ja sitä ympäröivä liikuntapuisto peruskorjattiin 2010-luvulla.[3][4][5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Jämsänjoen suualueeseen (14.511) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on yli 80 metriä mpy. Jämsänjoen suualueeseen kuuluu Jämsänjoen ohella kolme järveä: Tuuralammi, Leilahti ja Jämsän maauimala.[1][6][7]
Lähteet
- ↑ a b c d Jämsän maauimala, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ a b Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Jämsän maauimala Lipas.fi. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Liikunta- ja ulkoilualueet Jämsä.fi. Jämsän kaupunki. Arkistoitu 16.8.2019. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Mikko Lindroos: Kohta ei puutu kuin paljon hiekkaa ja vielä enemmän vettä – Maauimalan kunnostus etenee ilman yllätyksiä, myös kadonneet uimalasit löytyivät Jämsän Seutu. 14.11.2017. Alma Media. Arkistoitu 16.8.2019. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Jämsän maauimala (14.511.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Jämsänjoen suualue (14.511). Järviwiki. Viitattu 7.2.2022.
Aiheesta muualla
- Aamulehti: Suomessa on yli 30 maauimalaa: listaukseen mahtuu uusien keskusten lisäksi myös köyhän miehen ratkaisuja – Tampereen vastavalmistuva keskus on yksi suurimmista (26.7.2018) (Arkistoitu – Internet Archive)
Kymijoen vesistö (14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) | ||||||||||||||||||
Jämsänjoen alue (14.51) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Iso Rautaveden alue (14.52) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Petäjäveden alue (14.53) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pengerjoen valuma-alue (14.54) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) | noin 40 kohdetta
|