Dieselpunk
Dieselpunk on retrofuturistisen tekniikan estetiikkaa seuraileva tyylisuuntaus ja fiktion laji. Sen puitteissa on luotu elokuvia, kaunokirjallisuutta, kuvataidetta, musiikkia ja tekniikkaa. Nimi juontaa tunnetumman steampunkin (eli höyrypunkin) tapaan 1980-luvun tieteiskirjallisuuden alalajista kyberpunkista. Kirjailija Scott Westerfieldin mukaan dieselpunk on steampunkia pessimistisempi.[1] Natseilla onkin usein osansa sen vaihtoehtohistorioissa. Gary G. Wolfen mukaan merkittävin ero steampunkiin on kuitenkin aikakaudessa: steampunk sijoittuu viktoriaaniseen ja dieselpunk hänen mukaansa maailmansotien väliseen aikaan.
Dieselpunkin teemat keskittyvät joko estetiikkaan tai aikakaudella syntyneisiin utopioihin. Dieselpunk-peleissä on usein teemana toinen maailmansota (muun muassa Wolfenstein ja Command & Conquer). Dieselpunk-musiikkina pidetään uusswingiä eli swing-musiikin uutta tulemista sekä electro swingiä. Dieselpunk-muodissa 1920–1950-lukujen tyyli yhdistyy nykymuotiin. Dieselpunkin muunnelmia ovat krominkiiltävä dekopunk ja sotienjälkeisen ajan atomipunk.
Elokuvia
- Brazil (1985)
- Indiana Jones -elokuvat
- Iron Sky (2012)
- Laputa – linna taivaalla (1986)
- Mad Max – ukkosmyrsky
- Metropolis (1927)
- Sky Captain and the World of Tomorrow (2004)
- Tulevia aikoja (1936)
- Tuulen laakson Nausicaä (1984)
Kirjoja
- Len Deighton: SS Lontoo (1978)
- Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (1962)
- Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus (1992)
Katso myös
Lähteet
- ↑ Carrott, James H. & Johnson, Brian David: Vintage Tomorrows. A Historian and a Futurist Journey Through Steampunk Into the Future of Technology, s. 154. , 2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dieselpunk Wikimedia Commonsissa