Arginusai

Arginusai (m.kreik. Ἀργινοῦσαι, Arginūsai tai Arginousai, lat. Arginusae) on antiikin aikainen nimitys kolmen saaren saariryhmälle, joka sijaitsi Aioliin rannikolla eli Vähän-Aasian länsirannikolla nykyisen Turkin alueella.^[1][2] Nykyisin saarista on jäljellä kaksi, kun kolmas on tullut osaksi mannermaata.

Arginusain saaret sijaitsivat Lesboksen Mytilenen kaupungin ja Aioliin rannikon välissä nämä kaksi toisistaan erottavan salmen eteläosan itärannalla.^[1][2][3] Saaret ovat/olivat:

• Argennusa (m.kreik. Ἀργέννουσα, Argennūsa tai Argennousa, lat. Arginusa), nykyinen Kanen niemi (turk. Kane Yarımada) osana Dikilin niemimaata – saariryhmän suurin ja tärkein saari; tunnettiin antiikin aikana myös nimellä Kane (Κάνη, Kanē, lat. Canaea, Canae) siellä sijainneen Kanain kaupungin mukaan (39°2′19″N, 26°48′53″E).
• nykyinen Garip (turk. Garip Adası) eli Ázano (kreik. Άζανο) – nykyisen jäljelle jääneen saariryhmän pääsaari,^[1] saarista lännenpuoleinen (39°00′25″N, 26°47′07″E).
• nykyinen Kalem (turk. Kalem Adası) eli Nikoló (kreik. Νικολό) tai Vráchos Nikolós (kreik. Βράχος Νικολός), saarista idänpuoleinen ja lähempänä rannikkoa oleva (39°00′13″N, 26°47′40″E).

Historiassa saariryhmä muistetaan erityisesti peloponnesolaissodan aikaisesta Arginusain taistelusta vuonna 406 eaa. Siinä Ateenan kymmenen kenraalia saivat voiton spartalaisista,^[2][4] mutta tuomittiin myöhemmin siitä, etteivät onnistuneet pelastamaan taistelua seuranneen myrskyn vaatimia uhreja.^[1]